+358 400 121 900 info@wiurila.fi

Wiurilan kartano

Wiurilan kartano mainitaan historiankirjoissa jo 1400-luvulla. Armfeltin perheen vuodesta 1787  omistama Wiurila on yksi Suomen tärkeimmistä kartanoista ja näyttävimmistä kulttuuriympäristöistä.

Wiurilan kartano mainitaan historiankirjoissa jo 1400-luvulla. Omistajana oli tuolloin Magnus Johansson till Wiorela. Hänen tyttärensä Elseby avioitui Henrik Flemmingin kanssa ja peri Wiurilan. Tästä lähtien Wiurila periytyi äidiltä tyttärelle 300 vuoden ajan, aina vuoteen 1787 saakka.

Vuonna 1787 vapaaherra, kenraalimajuri Magnus Wilhelm Armfelt osti Wiurilan säterin. Hän oli Armfelt suvun ensimmäinen Wiurilan omistaja. Hänen poikansa Gustaf Mauritz peri Joensuun kartanon, toinen poika August Philip Wiurilan ja Vuorentaan kartanot.

August Philip antoi Suomen ensimmäisen valtionarkkitehdin, italialaisen Carlos Bassin tehtäväksi piirtää Wiurilaan uusi päärakennus. Työ saatiin päätöseen vuonna 1811, jolloin uusklassismia edustava kartanorakennus oli valmis.

August Philipin poika Magnus Reinhold rakennutti talouskeskuksen 1835-45. Sen julkisivun luojana oli toisena valtionarkkitehtinä toiminut C. L. Engel. Magnus Reinhold avioitui Adelaiden (Vava) kanssa. Heidän muuttaessaan kartanoon, kartanossa alkoi iloinen ja välitön aika. Vava oli hyväsydäminen ja kaikkien rakastama.
Kerrotaan, että juhlapäivänä “Wiurilassa pöydässä tarjoilivat livreepukuiset palvelijat ja iltaisin koko toinen kerros oli valaistu kynttililöin”.

Kreivi Magnus Reinholdin kuoleman jälkeen hänen vanhin poikansa August otti tilan haltuunsa 19-vuotiaana. August Armfelt oli aikansa huomattava vaikuttaja sekä tarmokas maanviljelijä. Hänen aikanaan Wiurilassa oli tiilitehdas, saha, myllyjä, meijeri, viinantislaamo ja vanhin tiedetty suomalainen olutpanimo. Omavaraisen Wiurilan miljöössä toimi useita käsityöammatin harjoittajia ja omat alukset kuljettivat ulkomaille viinaa, voita, vehnää, sahatavaraa sekä muita tuotteita. Wiurilan kokonaispinta-ala käsitti tuolloin 48.000 hehtaaria, siitä noin puolet Karjalan Hiitolassa.

Viimeinen kreivi, Carl August Armfelt (k.1942) toimitti Wiurilaan sähkön ja vesijärjestelmän.Tila oli pienentynyt maan luovutuksissa sekä perintöjen jaoissa. Niinpä viljelysmaata oli enää kolmekymmentä hehtaaria ja saman verran metsää kun Carl Augustin tyttären tytär Anna Louise Standertskjöld-Brüninghaus otti suvun maat haltuunsa 1951. Nykyiseen kukoistukseensa Wiurila on kohonnut hänen ja miehensä Günter Brüninghausin ansiosta. Nykypinta-ala käsittää noin 150 hehtaaria. Eräänä erikoisuutena on ollut sokerimaissin viljely.

Tilanhoitoa jatkaa Brüninghausien tytär Anne Marie Aminoff.

Wiurilan historiasta kertova kirja on myynnissä Wiurilan infossa tai sitä voi tilata osoitteesta museo@wiurilankartano.fi.

SIJAINTI

Wiurila sijaitsee Varsinais-Suomessa Salossa, Halikon lahden rannalla, hyvien kulkuyhteyksien päässä. Moottoritietä E18 pitkin Helsingistä reilu tunti ja Turusta reilu puoli tuntia. Juna- ja linja-autoasemalle n. 10 minuutin ajomatka, josta vuoroja lähtee aamusta iltaan. Autamme mielellämme kuljetusten kanssa!

Yhteystiedot

WIURILA

Bullerobong Oy Ab

info@wiurila.fi

+358 400 121 900

Viurilantie 126, 24910 Halikko

Y-tunnus 2211358-3