WIURILAN KARTANO

HISTORIA & PERINTÖ

Wiurilan kartanon historia on pitkä ja ainutlaatuinen. Historiankirjoissa Wiurila mainitaan jo 1400-luvulla, jolloin Magnus Johansson till Wiorela omisti kartanon. Vuodesta 1787 Wiurila on ollut yhden ja saman suvun, Armfeltin suvun, omistuksessa.

Vuosien saatossa Armfeltin perheellä on ollut suuri merkitys Wiurilan kartanon kehityksessä. Jokainen sukupolvi on jättänyt oman jälkensä sen historiaan, erityisesti kreivi Magnus Reinholdin poika August Armfelt. Hänen aikanaan Wiurilassa oli tiilitehdas, saha, tuulimyllyjä, meijeri, tislaamo ja tunnetusti Suomen vanhin panimo.

Tänä päivänä Armfeltin jälkeläiset keskittyvät vaalimaan Wiurilan perintöä samalla kun he haluavat tehdä paikasta merkityksellisen myös nykyajan ihmisille. Tule tutustumaan Wiurilan mielenkiintoiseen historiaan!

AINUTLAATUINEN ARKKITEHTUURI

Saksalainen arkkitehti Carl Ludvig Engel oli 1800-luvulla arvostettu arkkitehti ja tunnettu empiirityylistään. Hän suunnitteli monia tunnettuja maamerkkejä kuten Helsingin tuomiokirkon ja Helsingiin yliopiston päärakennuksen.

Magnus Reinhhold Armfeltin toimesta Engel suunnitteli talousrakennusten julkisivun. Wiurilan hyvin tunnetut valkoiset pylväät ovatkin Magnuksen ansiota, sillä hänen mielestään Engelin piirtämät pylväät olivat liian kapeat. Magnuksen into loisteliaisuuteen näkyy yhä tänä päivänä komeina ja mahtavina valkoisina pylväinä Wiurilassa. Rakennuvaihe kesti 1835-45.

Hänen isänsä August Philip Armfelt oli hieman aikaisemmin määrännyt Suomen ensimmäisen kansallisen arkkitehdin italialaisen Carlos Bassin suunnittelemaan uuden päärakennuksen Wiurilaan. Uusklassinen päärakennus valmistui 1811.

KARTANOSTA

Suurin osa Wiurilan kartanosta on avoinna yleisölle, mutta jotkut rakennukset palvelevat yksityiskotina.

Wiurilan palvelut sijaitsevat aikanaan eläinsuojana ja vilja-aittana toimineissa rakennuksissa –

Juhlasali

Kokous- ja ruokasalit

Bistro

Vierastalo

Info & Shop

Hevosvaunu- ja kotimuseo

Golfkenttä

Taidenäyttelyt

Yksityisasunnot

HEVOSVAUNU- JA KOTIMUSEO

Wiurilassa on ainutlaatuinen hevosvaunu- ja kotimuseo, joka sijaitsee juhlasalin yläkerrassa. Hevosvaunut ovat eri aikakaudelta ja monet niistä ovat säilyneet vuosien saatossa Armfeltin suvussa. Kotimuseossa on nähtävillä kartanon huonekaluja sekä esineistöä ja se tarjoaa mielenkiintoisen katsauksen kartanon arkeen vuosien varrella.

Opastetulla museokierroksella pääset kurkistamaan menneisiin aikoihin!

ARMFELTIN PERINTÖ

VUODESTA 1787

Armfeltin esi-isien joukossa oli paroneita, kreivejä ja merkittäviä sotamiehiä. Useimmilla oli korkea-arvoisia ystäviä. Jotkut olivat teollisuusyrittäjiä, jotka toivat uusia hankkeita Wiurilaan.

Juhlasalissamme voit tavata esi-isiämme muotokuvissa aina vuoteen 1787 asti,  ja voit  oppia lisää heidän elämästään opastetulla museokierroksella. Heistä jokainen toi jotakin ainutlaatuista Wiurilaan ja kirjoitti oman kappaleensa sen historiaan.

KREIVI AUGUST ARMFELT

RATKAISUKESKEINEN YRITTÄJÄ

Kreivi August Magnus Gustav Armfelt [1826 – 1894] otti Wiurilan haltuunsa 18-vuotiaana ja peri sen itselleen 31-vuotiaana. Sanotaan, ettei Wiurilan omistajana oleminen ollut hänen elämänsä suurin intohimo. Mutta saatuaan vastuun, hän laittoi kaiken tarmonsa ja intohimonsa siihen.

August oli mies, joka katsoi tulevaisuuteen. Hän toi Wiurilaan uusia yrityksiä ja vaurautta. Hän osti lisää maata ja maanviljelyksestä tuli sen ajan kartanon pääelinkeino. August myös perusti Wiurilaan tislaamon, panimon, meijerin ja meijerikoulun. Sen lisäksi hän pani toimeen lasi- ja tiilitehtaan – ja osa Wiurilan rakennuksista onkin rakennettu omista tiilistä. Monia Wiurilassa tuotettuja tavaroita vietiin Eurooppaan Wiurilan omissa laivoissa.

Wiurila oli menestyksensä huipulla kreivi Augustin aikaan. Hänen yrittäjähenkinen asenteensa sai Wiurilan kukoistamaan. Wiurilassa toimitaan vielä tänäkin päivänä Augustin innoittamana!

KREIVITÄR ”VAVA” ARMFELT

LOISTOKAS KANSAINVÄLINEN ELÄMÄ

Kreivitär Adelaide Gustava Aspasia Armfelt [1801 – 1881], joka tunnetaan nimellä Vava, tuli Wiurilaan mentyään naimisiin serkkunsa kreivi Magnus Reinhold Armfeltin kanssa. He eivät olleet ainoastaan serkkuja, vaan Vava oli myös miehensä sedän avioton lapsi. Hänen äidillään, Prinsessa Wilhelmine, Sagan herttuattarella, oli suhde Gustav Mauritz Armefeltin kanssa.

Kun Vava meni naimisiin serkkunsa Magnuksen kanssa, saatiin Wiurilaan kansainvälisiä ja kulttuurisia vaikutteita. Hän toi myös rahaa. Hänen äitinsä antoi hänelle suuren summan, jonka hän satsasi Wiurilan sisutamiseen. Listalla olivat uudet tapetit ja maalit, uunit, sekä parveke – hän tilasi myös Empire-tyyliset punaista silkkiä olevat huonekalut. Sisustus oli sen ajan mittapuussa vaikuttava. Vava toi Wiurilaan väriä, elämää ja kulttuuria. Hänen aikanaan Wiurila oli todella loistelias kartano.

Vava Armfelt jätti jälkeensä loistokkaan elämäntavan Wiurilaan. Hänen positiivinen asenteensa ja elämänilonsa näkyi taiteessa ja kulttuurissa, mikä on nähtävissä Wiurilassa vielä tänäkin päivänä.

EVERSTI VON ESSEN

EVERSTI VON ESSEN

Eversti Hans-Olof von Essen [1900 – 1973] on tunnettu sotilaallinen hahmo ja Armfeltin perillisiä. Hänen äitinsä Saga syntyi Wiurilassa ja oli yksi August Armfeltin monista tyttäristä. Hans-Olofilla oli värikäs ja moninainen sotilasura palvellessaan Uudenmaan rakuunarykmentissä sekä sotialsasiamiehenä mm. Varsovassa, Prahassa, Bukarestissa ja Ruotsissa.

Hans-Olof oli eversti ja hänelle myönnettiin Mannerheim-ristin ritari numero 30 esimerkillisestä työstään rintamalla. Hän oli myös innokas kenttäratsastaja ja edusti Suomea vuoden 1928 kesäolympialaisissa Amsterdamissa.

VIERAILE WIURILASSA

Syyskuu, lokakuu, marraskuu

Perjantai
12.00-19.00
Lauantai
12.00-19.00
Sunnuntai
12.00 – 17.00

Joulubuffet
11.00 – 14.00
Tiistai 18.12, keskiviikko 19.12 ja torstai 20.12

OTA YHTEYTTÄ

info@wiurila.fi

+358 400 121 900

 

LÖYDÄ PERILLE

Viurilantie 126,

24910 Halikko, Finland

 

Wiurila | Viurilantie 126, 24910 Halikko | Y-tunnus 2211358-3 | +358 400 121 900 | info@wiurila.fi | www.wiurila.fi | © 2018 by Bullerobong Oy Ab